SAVE – Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen edistäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa – keskustelutilaisuus pidettiin torstaina 23.9.2021 Malmin sairaalassa
SAVE -hankkeessa valmistellaan ikääntyneisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan seulontaa/systemaattista kysymistä Malmin sairaalan päivystyspalveluissa kevään 2022 aikana. Seulonnassa käytetään Kanadassa kehitettyä EASI -kyselylomaketta (Elder Abuse Suspicion Index © – EASI. https://www.mcgill.ca/familymed/research/projects/elder). Seulonnan tarkoitus on löytää ikääntyneet potilaat, jotka tarvitsevat perhe- ja lähisuhdeväkivallan vuoksi tukea ja turvaa.
Seulonta perustuu kansanterveyden edistämisen näyttöön perustuviin kriteereihin (WHO 1968). Seulonnalla tarkoitetaan väkivalta-alalla ”Perhe- ja lähisuhdeväkivallan nykyisten haittojen tai haittariskin arviointia terveydenhuollossa henkilöillä, joilla ei ole merkkejä väkivallasta”. Perusasia on herättää tarvittaessa ammattilaisen epäilys lähisuhdeväkivallasta. Tutkimustiedon perusteella tiedetään, että lähisuhdeväkivallan kohteena olevilla ikääntyneillä muita korkeampi riski ennenaikaiseen kuolemaan, huonokuntoisuuteen ja vammoihin sekä joutua sairaala- tai muuhun laitoshoitoon. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokevat käyttävät muita useammin sairaaloiden päivystyspalveluja.
Keskustelutilaisuuden tavoite oli keskustella seulontaprosessista ja hoitopolusta sekä antaa ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan seulonnasta laajempi kuva osallistujille. Tilaisuuteen osallistui 15 alan ammattilaista Malmin sairaalan päivystyspalveluista, järjestöistä ja kansallisista organisaatioista. Palaute tilaisuudesta oli hyvin myönteistä ja se koettiin hyödyllisenä.
ThM Sirkka Perttu VoiVa osuuskunnasta esitteli SAVE -hanketta, seulontaprosessia ja sen toteuttamista Malmin sairaalan päivystyspalveluissa. (Avaa esitys tästä).
Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija, oikeustieteen kandidaatti Sanna Ahola kertoi keskeisistä ihmisoikeussopimuksista ja miten ne liittyvät ikääntyneisiin ja ikääntyneiden kohtaamaan väkivaltaan. Osa sopimuksista on soveltamisalaltaan yleisiä koskien kaikkia ihmisiä ja ihmisryhmiä. On kuitenkin ryhmiä ja asioita, jotka tarvitsevat erityistä huomiota. Näitä ovat mm. naisten kohtaama syrjintä ja väkivalta, rotusyrjintä sekä vammaisten henkilöiden oikeudet. Ikää syrjinnän perusteena ei mainita kaikissa sopimuksissa, mutta se kielletään syrjintäperusteena esimerkiksi Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja Istanbulin sopimuksessa. YK:n yleiskokous perusti 2010 työryhmän (Open Ended Working Group on Aging), jonka tehtävänä on pohtia ehdotuksia mahdolliseksi kansainväliseksi sopimukseksi ikääntyneiden oikeuksien toteuttamiseksi. Työ jatkuu edelleen. (Avaa esitys tästä).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija, PsT, dosentti Minna-Liisa Luoma käsitteli esityksessään mm. ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan esiintyvyyttä THL:n väestötutkimuksissa (FinSote 2018, 2020), ikääntyneiden palvelutarpeen kartoituksissa (RAI -aineisto) ja huoli-ilmoitusten tilastoinnissa. 75+ -vuotiaista naisista keskimäärin 2,4% ja miehistä 1,5 % oli kokenut lähisuhdeväkivaltaa 12 viime kuukauden aikana. Kaltoinkohteluepäilyjen esiintyvyys RAI aineistossa oli 6 prosentilla kotihoidon asiakkaista. Kaltoinkohtelua tilastoidaan vähän keskimäärin kaikista huoli-ilmoituksista ja alueelliset erot tilastoinnissa ovat suuret. THL on aloittanut tutkimuksen vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyydestä ja palvelujen saatavuudesta. (Avaa esitys tästä).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Martta October käsitteli perhe- ja lähisuhdeväkivallan esiintyvyyttä aikuisväestössä (Tilastokeskus 2021), keskeisen lainsäädännön kehitystä 2010-luvulla, koordinaatiorakenteiden nykytilaa, lähisuhdeväkivallan tunnistamista terveydenhuollossa ja THL:n kehittämän lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttöä. Tilastokeskuksen mukaan aikuisista uhreista 75,2 prosenttia oli naisia ja kaikista epäillyistä 78,1 prosenttia oli miehiä. Avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa esiintyi 2,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta peruspalveluissa ja lähisuhdeväkivallan takia palveluihin hakeutuvien asiakkaiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa tilastoinnin puutteen vuoksi. (Avaa esitys tästä).